Kohujoulu

Kirjoittaja
Hartauden päiväys

Neljä vuotta sitten 200- vuotisjuhliaan viettävä Pipliaseura sekä Helsingin, Vantaan ja Espoon seurakuntayhtymät käynnistivät  yhteisen Kohujoulu-kampanjan, jossa julkisuuden henkilöt Martina Aitolahti, Frederik ja Dingo-yhtyeen Neuman esiintyivät Suomen Pipliaseuran tuottamalla Aito joulu joulusinglellä pukeutuen Mariaksi, Joosefiksi ja Itämaan tietäjiksi.   Edellä mainittujen julkkisten esiintyminen kampanjan keulahahmoina saattaa ihmetyttää, aiheuttaa pahennusta tai pysäyttää miettimään, mistä jouluevankeliumissa on kyse ja mitä se tarkoittaa minun elämässäni ja tämän päivän Suomessa.  Meillä tuntuu olevan jouluevankeliumista harmoninen ja autuaallinen kuva, mikä ei vastaa todellisuutta.

Paimenet edustivat juutalaisessa kulttuurissa alinta yhteiskuntaluokkaa.  He olivat kovan työn tekijöitä, joita ei yhteiskunnassa arvostettu.  Olisivatko he Suomessa esim. julkisten rakennusten  siivoustyöntekijöitä, joita ei nähdä tai arvosteta, kunnes heidän tekemänsä työt jätettäisiin tekemättä?  Heille enkelit ilmestyivät ensimmäiseksi välittäen ihmeellisen sanoman.   

Itämaan tietäjät olivat vieraan kulttuurin ja uskonnon edustajia, joita pidettiin pakanoina.  Heidän arveltiin olevan jonkun tutkimuksen mukaan persialaisia filosofeja ja tähtitieteilijöitä.  Jumala pystyy käyttämään jopa vieraan uskonnon edustajia suunnitelmiensa totettamiseen. 

Onko Jeesus-lapsi punaposkinen posliininukke, jota on kaunis katsella, mutta jolla ei ole oman elämän kanssa mitään tekemistä?   Onko joulukertomus vain yksi kaunis satu muiden joukossa, jota luetaan joulun aikaan tunnelman nostattamiseksi?  Mihin seimenlapsi olisi syntynyt Suomessa?  Olisiko hän syntynyt kodittomien yömajaan, vankilaan vai yleiseen käymälään?  Jumala valitsi paikan, joka ei herättänyt sen ajan kulttuurissa kunnioitusta, vaikka se meistä saattaakin tuntua idylliseltä.  Jeesus olisi voinut syntyä hoviin kauniiden ja ylintä yhteiskuntaluokkaa edustavien keskuuteen, mutta hän valitsi toisin syntyessään karjan ruokintakaukaloon.  Jumala yllättää valinnoillaan.

Jos joulukertomus loppuisi Jeesuksen syntymään, ei tapahtumalla olisi ollut historiallista merkitystä.  Tuskin koko tapahtumasta tiedettäisiin mitään.  Kertomus kuitenkin jatkuu ristin mieheen, josta Jesajassa (53:3) kerrotaan  seuraavaa:” hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois.  Halveksittu, jota emme minään pitäneet.”  Joulun lapsi tietää, mitä on yksinäisyys, sairaus, kipu, väkivalta ja kuolema, koska hän eli ihmisenä.  Hän olisi voinut valita toisin, mutta eli kuollakseen meidän puolesta, että meillä olisi toivo paremmasta.

Joulu ei merkitse kaikille ilon, rauhan ja yhteyden juhlaa.  Joillekin se merkitsee yksinäisyyden, pelon ja ahdistuksen kokemuksen syvenemistä.  Toisille se voi merkitä syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteiden kanssa painimista.  Monille se on sairauden ja taloudellisten huolien kanssa kamppailemista.  Sairaalat, muut laitokset ja kodit ovat täynnä yksinäisyydestä kärsiviä, joille edes joulu ei tuo kaivattua helpotusta arjen piinaavasta todellisuudesta.  Ehkä Jeesus-lapsi tulee todellisemmaksi siellä, missä inhimillisesti katsottuna kaikki toivo paremmasta on kuollut? 

Someron seurakunnan diakonissa Ulla Mäenpää