Seimessä lepää valo
Seimessä lepää valo,
syli kodittomalle.
Maria katsoo poikaansa
suurin, ihmettelevin silmin:
Hän on vapahtava meidät
ja maksaa siitä henkensä hinnan.
Mutta nyt on vielä uni,
eläinten lämmin hengitys,
Seimessä lepää valo,
syli kodittomalle.
Maria katsoo poikaansa
suurin, ihmettelevin silmin:
Hän on vapahtava meidät
ja maksaa siitä henkensä hinnan.
Mutta nyt on vielä uni,
eläinten lämmin hengitys,
Kirjailija Helvi Hämäläinen (1907-1998), Somerniemen Härjänojan kylässäkin kesiään viettänyt, piti tärkeimpänä teoksenaan 1953 ilmestynyttä Kolmea eloonherätettyä. Kun haastattelin kirjailijaa tämän kotona Espoon Tapiolassa 1994, hän sanoi: ”Minä olen itse Maria. Teoksessa on koko elämän- ja maailmannäkemykseni.” Hän oli pahoillaan siitä, että romaani jäi hänen mielestään pimentoon, koska kustantaja ei mainostanut sitä tarpeeksi.
Kirjallisuudentutkija ja kirjailija Markku Envall on arvottanut Mika Waltarin Feliks onnellisen (1958) Suomen kirjallisuuden parhaaksi uskonnolliseksi romaaniksi. Myös minä olen käsitellyt tätä aikalaisromaania väitöskirjassani Armon tyhjiössä (SKS 1995).
”Jonk´ on turva Jumalassa,
turvassa on paremmassa
kuin on tähti taivahalla,
lintu emon siiven alla”,
lohduttaa vanha hengellinen laulu, minulle jo lapsuusvuosilta rakas. Näitä sanoja ajattelen usein iltarukouksen yhteydessä.
Tätä kirjoittaessani olen valmistautumassa narkoosissa tehtävään suolistotutkimukseen. Vaikka se tehdään minulle joka toinen vuosi ja on sikäli minulle rutiinia, siihen ei loppujen lopuksi totu. Tutkimusta edeltävien päivien ruokavalion on oltava täsmällinen ja operaatiota tukeva. Eniten tietysti jännittää patologin lausunto.