Honkasen Jokke

Auta armias

Tekisi mieleni kirjoittaa auttamisesta. Aihe on sikäli vaikea, miten välttää vaikutelma, että tekeytyisin pyhimykseksi, kun tykkään auttamisesta.

Aina ei vaan jaksa!

Jaa niin, mitä ei jaksa?
Elää sillä tavalla kun olis itselle hyväksi.

Meitä ihmispolosia kyllä neuvotaan kiitettävästi joka suunnasta!
Lääkäriltä tulee vaikka mitä ohjeita, ja lopuksi se klassikkokysymys: ”Entäs tupakka ja alkoholi?”.
Jos sitten menee hammaslääkäriin, niin päivät päästään pitäisi hoitaa hampaita: tikuttaa, käyttää hammaslankaa, harjata.

Ihana elämä taviksena

”Hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.” Näin taas tutkimuksen, että me ollaan lähes maailman onnellisin kansa! Keltä ne kysyy? Kun mä menen noihin ns. Esson baareihin, mitä saan kuulla?
Kaikki pielessä.
Ne poliitikot, joille olen antanut ääneni, siis mua viisaammille, ei poloiset ole tehneet ikinä yhtään oikeaa poliittista päätöstä.
No politiikkojen valitsemat virkamiehet. Sama tahti. Millä ne insinöörin tai maisterin paperit on saaneet?
Sama urheilijoitten kanssa. Kaikki pielessä!

Usko

Minä kirjoitan uskosta.

No toisaalta, miksi ei. Jokainen tyylillään, siirretään tulkintavastuu lukijalle. Minun mielestäni Jumala-suhteeni on ihan tolkun tasolla! Tähän haluan painottaa, että mielipide on yksistään minun. Hänen mielipiteestään en mene takuuseen. Aika kovin väellä koettelee!

No, niissä tilanteissa yritän ajatella, että siitäs sait syntisäkki, ansiosi mukaan. Toisaalta Hänen kunniakseen on sanottava, että on antanut voimia selvitä vaikeista ajoista. On johdattanut polulleni ihania ihmisiä, jotka ovat tukeneet minua mahtavasti.