Someron kirkko

Nykyinen kirkko on tiettävästi Someron neljäs kirkko. Lääninarkkitehti Georg Theodor Chiewitzin suunnittelema peittämätön tiilikirkko valmistui v. 1859. Kirkkorakennus on ns. pitkäkirkko, jonka leveästä ja laakeakattoisesta runkohuoneesta erkanee monikulmaisen kuoripäädyn kohdalla matala sakaristo. Varhaista uusgotiikkaa edustavan kirkon seiniä jäsentävät porrasteiset tukipilasterit ja niiden väliin jäävät suuret ikkunakentät.

Kuparikattoisen tiilikirkon torni on arviolta 43 m korkea. Rakennusaikaisesta tiedosta on säilynyt 76,5 kyynärän korkeustieto. Tornissa on kaksi kirkonkelloa: suurempi (529 kg) on vuodelta 1794 ja pienempi (210 kg) on vuodelta 1758.

Someron kirkon urut rakensi Uudessakaupungissa urkurakentamo J.A. Zachariassen vuonna 1880. Niissä on 19 äänikertaa, mekaaninen hallinta, kaksi sormiota (C - f3) ja jalkio (C - d1). Urkuihin tehtiin dispositiomuutoksia vuonna 1964 ja 1974, mutta vuonna 2000 soitin palautettiin takaisin alkuperäiseen soinnilliseen asuunsa. Työn suorittivat Jouko Pirkkanen ja Arno Pelto. Soitin onkin nykyisin arvokas osa suomalaista urkujenrakentamisen historiaa.

Kirkon koko on n. 56 m x 26 m eli yli 1400 m2. Istumapaikkoja on n. 1200.

Kirkon esineistöä

Alttaritaulu on tilattu turkulaiselta taidemaalarilta Erik Löfgreniltä (15.5.1825 – 10.12.1884). Löfgren oli opiskellut Tukholmassa ja täydensi koulutustaan Düsseldorfissa. Keskeneräinen taulu lahjoitettiin seurakunnalle ja monien vaiheiden jälkeen taulu laitettiin esille 1888. Löfgrenin maalaama taulu on nimeltään ”Kristuksen kirkastus”. Löfgren on tunnetumpi muotokuva- sekä historiallisista maalauksista, mutta hän on maalannut muutaman muun kirkon alttaritaulun Someron lisäksi.

Oikealla alttarista on Albin Kaasisen ”Mikael ja lohikäärme” – puuveistos vuodelta 1959. Perimätiedon mukaan keskiajalla Someron kirkon suojeluspyhimys on ollut arkkienkeli Mikael.

Veistoksen vieressä on v 1982 lahjoituksena saatu opettaja Tauno Koistisen tekemä lähetyskynttelikkö.

Kattokruunujen lahjoittajista tunnetaan 1700-luvulta kirkkoherra Jaakko Ritz sekä kauppias Augustin.

Someron aikaisemmista kirkoista muistuttaa vanha ja arvokas kirveellä veistetty kaappi 1700-luvulta, Ramsay-suvun lahjoittama kattokruunu 1600-luvulta ja monet vanhat messukasukat. Edellä mainitut löytyvät sakastista.

Kirkkosalin etuosassa on 1600-luvulta oleva kaappikello, jonka koneisto on korjattu v. 2010.

Uudempaa kirkkotekstiilisuunnittelua edustaa Kaija Aarikan vihkiryijy, jota säilytetään kirkkosalissa saarnatuolin takana seinällä. ”Kukkaiskevät”-ryijy on vuodelta 1955. Myös kastepöytä on Kaija Aarikan suunnittelema.

Kirkkoaiheinen ryijy kirkon takaosassa on Touko Roton suunnittelema ja tekemä vuodelta 2019.

Raimo Paajasen kastepuu on otettu käyttöön v. 2018. Puun oksille asetellaan vuoden aikana kastettujen lasten linnut.

Someron kirkon alttarilla on kuvanveistäjä Marjukka Malkin tekemä krusifiksi. Krusifiksi otettiin käyttöön pääsiäisenä 2021.

Someron kirkossa otettiin vuonna 2018 käyttöön kastepuu. Kastepuuhun ripustetaan pieni lintu aina kun uusi ihminen kastetaan, ja tuohon lintuun kirjotetaan kastetun nimi. Vuoden aikana jumalanpalveluksissa lisätään puuhun lintuja, ja alkuvuoden vauvakirkossa perheet voivat käydä hakemassa oman kastelintunsa kotiin. 

Puun valmistamiseksi julistettiin kilpailu tammikuussa 2018, ja syyskuussa puu otettiin käyttöön. Puun suunnitteli ja valmisti Raimo Paajanen, joka myös toimittaa linnut.