 
Lisää hartauksia
Kotikirkko 27.6.2025
Välillä tuntuu siltä kuin elämä olisi kartta, johon kukaan ei antanut kunnollisia ohjeita. Pitäisi tietää mihin mennä, kuka olla, mitä haluta. Kaikki tuntuu kuitenkin sumuiselta. Kun katsoo ympärilleen, muut näyttävät olevan menossa jonnekin, päämäärät selkeinä ja suunnat hallussa. Ja itse miettii, että miksi en mä tiedä? Miksi musta tuntuu, että oon pysähdyksissä, tai jopa vähän eksyksissä eikä tiedä minne mä oikeastaan oon matkalla? 
Jeesuksen sanat Luukkaan evankeliumissa luvussa 19 kertovat siitä, että hän tuli “etsimään ja pelastamaan kadonneen.” Mutta entä jos en tunne olevani kadoksissa? Ehkä tuntee ettei tiedä omaa suuntaa. Entä jos Jeesus ei tulisikaan paikalle näyttämään sormella suuntaa, vaan istuisi viereen ja sanoisi: “Ei sun tarvitse tietää vielä. Mä oon tässä. Mennään yhdessä.”
Jumala kulkee kanssamme jokaisella askeleella, usein hiljaisella ja lempeällä tavalla. Hän ei pakota suuntaa, vaan johdattaa meitä rauhallisesti, joskus jopa silloin, kun emme itse tiedä minne olemme menossa. Jumalan johdatus voi näkyä pieninä hetkinä, joissa koemme turvaa ja ymmärrystä. Sellaisina hetkinä, jolloin emme enää ole yksin kantamassa taakkaamme.
Juuri tällöin Jumalan valtakunta alkaa avautua meille. Jumalan valtakunta voi olla pieni hetki hiljaisuudessa, ajatus siitä että ei olekaan yksin. Se voi olla turvallinen katse, hyvä sana, joku joka ymmärtää ilman että tarvitsee selittää. Jumalan valtakunta ei välttämättä ala silloin kun me saavutetaan jotain – se voi alkaa silloin kun me myönnetään, että ei jakseta kantaa kaikkea yksin.
Tässä ajassa vaaditaan paljon: valintoja, suorituksia, näkyvyyttä. Mutta evankeliumi ei vaadi. Se kantaa. Se ei odota täydellisyyttä, vaan asettaa viereen levon. Silloin kun omat suunnat eivät vielä ole selvät, voi silti kulkea – pienin askelin, ja luottaa siihen, että joku kulkee mukana.
Ehkä juuri nyt, kun kaikki ei ole selkeää, sä ootkin lähempänä jotain todellista. Ehkä Jumalan valtakunta ei ole vastaus kaikkiin kysymyksiin, vaan rauha niiden keskellä.
Tanja Erkkilä
nuorisotyönohjaaja
 
