Armon suojassa
Luen aamuisin hartauskirjaa, jonka nimi on Armon suojassa. Joka kerta, kun näen tuon kirjan nimen, mieleni täyttää kiitollisuus: Tämänkin päivän saan elää Jeesuksen pelastamana.
Muistan, että rippikoulussa opetettiin armon tarkoittavan ’Ansaitsematon Rakkaus Meidän Osaksemme’. Tuo on mielestäni hyvä selitys armolle. Tärkeää on kuitenkin samalla kertoa, että armo liittyy Jeesukseen. Ansaitsematon rakkaus, joka meidän osaksemme on tullut, on Jeesuksen suorittama syntien sovitus.
Kun me ymmärrämme, että Jeesus on antanut kaikki syntimme anteeksi ja meillä on iankaikkinen elämä Jumalan yhteydessä, antaa se voimaa jaksaa elämän koettelemusten keskellä. Toisinaan, kun elämässä on oikein raskasta, saattaa silti tulla epäilys, että onko Jumala tässäkin hetkessä. Me niin mielellämme antaisimme vastoinkäymisten mennä ohitsemme. Jeesus ei kuitenkaan luvannut meille ongelmatonta elämää. Hän lupasi antaa kaikki syntimme anteeksi ja Pyhän Henkensä olemaan kanssamme tämän maanpäällisen elämämme ajan.
Haluan päättää tämän kirjoituksen virren 306 sanoihin:
”Armoon tahdon aina luottaa,
sinuun, Jeesus, Herrani,
joka maksoit velkani.
Armo yksin avun tuottaa elämään ja kuolemaan.
Armo kantaa voimallaan.
Armon lähde, Jeesukseni,
sinä elät minussa, minä elän sinussa.
Sinusta ei sydäntäni riistä tuska suurinkaan.
Sinun olen kokonaan.”
Tähän turvaan saamme tänäänkin jäädä.
Tuula Kuusela
raamattu- ja rukouspiirin vetäjä