Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa Jumala itse sitoutui maailmaamme, johon myös kärsimys kuuluu. Jeesuksen kohtalo näyttää meille sen, että hyvän puolella elävä saa varautua myös iskuihin ja murtumiseen. Pahan voima on joskus musertava.
Me löydämme Jeesuksen pitkäperjantaina naulittuna ristille pukemassa kärsimystään sanoiksi: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Mies, joka eläessään julisti, että Jumala on rakkaus, kokee nyt, että rakkauden Jumala on hänet iäksi hylännyt. Kuinka rakkauden Jumala voi sallia näin rakkaudettoman kohtelun poikaansa kohtaan? Tämän kysymyksen edessä me olemme yrittäessämme ymmärtää kärsimystä ja Jeesuksen kuoleman tarkoitusta. Eikö siitä, että elää Jumalan tahdon mukaisesti seuraakaan menestystä ja kunniaa? Eikö Jumala olekaan onnistuneiden ja vahvojen ihmisten Jumala?
Ristillä kuoleva Jeesus Nasaretilainen on heikko, avuton ja voimaton. Kaikkensa menettänyt ihminen joutuu hyvin pelkistyneeseen tilaan. Hänen on pantava toivonsa yksin Jumalaan, silloinkin kun hän tuntee, että Jumala on hänet hylännyt. Kun kaikki on romahtanut ja omat voimat käytetty loppuun, elämä on mahdollista ainoastaan Jumalan armon varassa.
Jaakko Knuutila
Someron kirkkoherra